Turun yliopiston biotiedekeskuksen tutkijat ovat olleet mukana merkittävässä kansainvälisessä tutkimuksessa, joka paljasti keltaisuuden uudenlaisen roolin elimistön luonnollisena puolustuskeinona malariaa vastaan. 

Malariaa aiheuttava Plasmodium falciparum -loinen voi vakavissa tapauksissa aiheuttaa potilaalle keltaisuutta, joka johtuu bilirubiinin kertymisestä elimistöön. Keltaisuutta on aiemmin pidetty vain malarian aiheuttamana sivuoireena.

Arvostetussa Science-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat huomasivat, että keltaisuus toimiikin aineenvaihdunnallisena suojamekanismina malarialoisen aiheuttamaa infektiota vastaan.

– Tutkimushankkeemme havainnot viittaavat siihen, että konjugoimattoman bilirubiinin kertyminen verenkiertoon ei ole vain taudin oire, vaan osa elimistön aktiivista puolustusjärjestelmää, joka hillitsee loisen lisääntymistä, kertoo professori, InFLAMES ryhmänjohtaja Laura Elo Turun yliopistosta.

Konjugoimattoman bilirubiinin vaikutus muistuttaa malarialääke klorokiinin toimintaa, mutta lievempänä. Tutkijoiden mukaan löydös voi avata uusia mahdollisuuksia kehittää luonnolliseen vastustuskykyyn perustuvia hoitomuotoja malariaan.

Malaria on yksi maailmanlaajuisesti merkittävimmistä infektiotaudeista, johon sairastuu vuosittain arviolta 250 miljoonaa ihmistä. Noin 600 000 ihmistä kuolee tautiin vuosittain.

Vastasyntyneiden keltaisuus voi olla hinta malarialta suojautumisesta

Bilirubiinin tuotannon lisääntymisellä malarialoisen infektion aikana on saattanut olla vaikutusta jopa ihmisen evoluutioon. Konjugoimattoman bilirubiinin suojaavaan vaikutukseen liittyy myös haittapuolia, kuten vastasyntyneiden keltaisuus, joka voi johtaa pahimmillaan aivovaurioon.

Koska malaria on ohjannut voimakkaasti luonnonvalintaa ihmisväestössä, on tutkijoiden mukaan mahdollista, että konjugoimattoman bilirubiinin malarialta suojaavat vaikutukset ovat evoluutiossa painaneet vaakakupissa enemmän kuin vastasyntyneiden keltaisuuteen liittyvät riskit malaria-alueilla elävillä ihmisryhmillä.

Tutkijoiden tarkka analyysi paljasti loisen heikkoudet

Tutkimuksessa Elon tutkimusryhmä Turun biotiedekeskuksessa analysoi Plasmodium-loisen infektoimia hiiren punasoluja yksittäisten solujen tasolla sekä tavallisissa hiirissä että hiirissä, jotka eivät pysty tuottamaan bilirubiinia.

Tulokset osoittivat, että hiirillä, jotka eivät tuottaneet bilirubiinia, oli enemmän loissoluja loisen kehityksen varhaisessa vaiheessa kuin tavallisilla hiirillä. Tämä viittaa siihen, että bilirubiini hidastaa loisen kehitystä.

– Tämä yhteistyö mahdollisti sen, että pääsimme tarkastelemaan bilirubiinin vaikutusta Plasmodium-loiseen ennen näkemättömällä tarkkuudella, kertoo väitöskirjatutkija António Sousa Turun yliopistosta.

Tutkimusta johti tohtori Miguel Soaresin tutkimusryhmä portugalilaisessa Gulbenkian Institute of Molecular Medicine (GIMM) -tutkimuslaitoksessa.

Lue tutkimusartikkeli A metabolite-based resistance mechanism against malaria