Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden ennustetekijän, joka kertoo MS-taudin etenemisnopeudesta. Uuden tiedon mukaan aivojen tulehduspesäkkeiden reunojen paksuus on yhteydessä taudin vaikeusasteeseen ja etenemisvauhtiin. Löydös syntyi Turussa professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimustulokset on julkaistu 29.4. 2025 Nature Medicine -lehdessä.

Aivojen mikrogliasolujen normaali tehtävä on puolustaa aivoja ulkopuolisia hyökkääjiä, kuten viruksia vastaan. Monissa aivosairauksissa puolustussolut alkavat jostakin syystä toimia väärin eli aivokudosta tuhoavasti. Laura Airaksen ja muiden MS-tutkijoiden käsitys on, että hillitsemällä mikrogliojen toimintaa ja sen aiheuttamaa tulehdusta, voitaisiin MS-taudin eteneminen saada pysähtymään.

MS-taudin tautipesäkkeet, leesiot, ovat syvällä aivoissa, mutta ne pystytään paikallistamaan ja näkemään PET-kuvauksella. Airaksen ryhmä yhdisti kuvantamistiedot näytteisiin, jotka on otettu MS-potilaiden aivoista heidän kuolemansa jälkeen. Kudosnäytteet tulivat Hollannista ja kuvantamistietoa kerättiin 114 suomalaiselta MS-potilaalta. Tuloksista nähtiin, että mitä leveämpi reunus tautipesäkkeissä on, sitä nopeammin etenevästä taudista on kyse.

– Kun mikrogliat muodostavat tällaisen leveän ja paksun reunuksen, niiden haitallinen toiminta työntyy syvemmälle terveeseen aivokudokseen ja vaurioittaa sitä, Airas selittää.

Hän valottaa asiaa tennispallovertauksella: jos MS- tautipesäke olisi kuin tennispallo, rauhallisessa mikrogliatoiminnassa pallon pintaa peittäisi matala nukka. Erittäin aktiivinen mikrogliatoiminta taas vastaisi sitä, että tennispallon pintaa peittäisi pitkä karva.   

Löytö auttaa hoidossa ja nopeuttaa lääkekehitystä

Airaksen mukaan uusi löytö auttaa kohdistamaan hoitoja MS-potilaisiin, joiden tautipesäkkeistä nähdään, että tauti etenee nopeasti. Reunusilmiö voi kuitenkin toimia myös biologisena mittarina uusien lääkehoitojen kehityksessä.

– Jos näemme, että uusi lääkemolekyyli kaventaa tautipesäkkeiden reunusta, voimme melko varmasti olettaa, että lääkekandidaatti on toimiva ja voimme jatkaa lääketutkimusta eteenpäin, Airas toteaa.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudista on kaksi muotoa, joista toinen etenee aaltomaisesti pahenemisvaiheiden kautta.  Toisessa muodossa, niin sanotussa ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa, potilaan toimintakyky huononee tasaisesti ilman selviä pahenemisvaiheita.  Laura Airas arvioi, että tautipesäkkeitä koskeva uusi tieto hyödyttää kummankin tautimuodon hoitojen kehitystä.

Lue alkuperäinen tiedeartikkeli Broad rim lesions are a new pathological and imaging biomarker for rapid disease progression in multiple sclerosis