Tekoäly nopeuttaa lääketieteellisten keksintöjen syntyä ja niiden päätymistä tutkijoiden, lääkäreiden ja potilaiden ulottuville, sanoo apulaisprofessori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Pekka Ruusuvuori. Hän toteaa, että biotieteiden muuttuminen laskennalliseksi sekä lupaa että vaatii asioita niin tutkijoilta kuin alan yrityksiltäkin. Mitä nämä lupaukset ja vaatimukset ovat, siihen pureudutaan InFLAMES-lippulaivan Corporate Corner – From data to innovation -tapahtumassa marraskuun 21. päivä.

– Oli ala mikä tahansa, dataa tuotetaan todella paljon, mutta tutkijat eivät välttämättä ole syvällisesti perehtyneet datan analysointiin tai sen laskennalliseen hyödyntämiseen, ja sen takia tarvitsemme dataa erikoistuneita tutkijoita ja yrityksiä, Ruusuvuori sanoo.

Yritysmaailmalle Ruusuvuorella on selkeä viesti: sen on hyvä huolehtia siitä, että yrityksissä on ihmisiä, jotka ymmärtävät ainakin jossain määrin datan analysointia. Näin on syytä olla, vaikkei se kuuluisi yrityksen toiminnan ydinalueisiin. – Mutta on hyvä tietää, missä mennään ja mikä on mahdollista, Ruusuvuori tiivistää.

Bioalan opiskelijatkin kohtaavat suurten tietoaineistojen haasteen, sillä mittaukset ja erilaiset koeasetelmat tuottavat nykymenetelmin paljon dataa.

– Kun kyse on biologiasta tai vaikka immunologiasta, substanssiosaaminen on tietysti kaiken A ja O, mutta niin opiskelijalla kuin tutkijallakin pitää olla ymmärrystä, miten niistä mittaustuloksista saadaan informaatio ulos.

Tekoäly paljastaa kätketyn

Datan paljouteen voi jäädä piiloon olennaista tietoa. Esimerkkinä tästä Ruusuvuori mainitsee perinteiset kudosnäytteet, joiden kuvista saadaan nykyisin irrotettua informaatiota, jota ihmissilmä ei pysty näkemään.

– On niin, että käyttämällä datan analysointiin tarkoitettuja työkaluja ja menetelmiä, voidaan saavuttaa asioita, jotka eivät muuten onnistuisi ja joitain helmiä jäisi ilman niitä löytymättä, Ruusuvuori sanoo.

Ruusuvuori huomauttaa, ettei datan analysoija ole se, joka osaa suoraan kertoa, kuinka tietomassasta löytyy juuri se olennainen, vaan löydöt vaativat yhteispeliä ja perusteellista vuoropuhelua tutkittavan aiheen asiantuntijan kanssa. Kummankin osapuolen pitää ymmärtää riittävästi toistensa tekemistä.

Lähtökohtana vahvat verkostot

InFLAMES Corporate Cornerin tämänkertainen teema olettaa, että jotta datasta saataisiin innovaatioita, tarvitaan erilaisten tietolähteiden yhdistämistä, kehittyneitä tekoälymenetelmiä ja vahvoja yhteistyöverkostoja eri alojen välillä, kiteyttää InFLAMESin projektipäällikkö Kaisa Hakkila.

–Kun yliopistot ja yritykset yhdistävät tekoälypohjaisen analytiikan avulla suuria tieto- ja tutkimusaineistoja, saamme uusia oivalluksia. Näistä oivalluksista syntyy innovaatioita ja ratkaisuja yksilöllisiin hoitoihin, sairauksien varhaiseeen diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä ennen kaikkea uusia hoitomuotoja monimutkaisiin sairauksiin, Hakkila sanoo.

Corporate Cornerin puhujia ovat strateginen johtaja Samu Kurki, Bayer, digitaalisen lääketieteen johtaja Sammeli Liikkanen, Orion, toimitusjohtaja Timo Erkkilä, Veracell, johtava asiantuntija Peija Haaramo, Findata, ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee, Sosiaali- ja terveysministeriö,  asiakasratkaisupäällikkö Charlotte Granberg-Haakana, CSC, projektikoordinaattori Tinja Pitkämäki, Turun yliopisto,  toimitusjohtaja Carita Varjonen, SHIFT-yritystapahtuma, tutkimusjohtaja Laura Elo, Turun yliopisto ja apulaisprofessori Pekka Ruusuvuori, Turun yliopisto.